If we were meant to stay in one place, we´d have roots instead of feet

Nyt on menny kuukausi viime postauksesta. Tässä nyt ei oo tullu mitään uutta mun au-pair vuoden tiimoilta. Perheeseen oon skype yhteydessä perjantaina. Ei olla skypetetty kuukauteen. Joten ihan kiva kuulla miten heillä menee ja odottaako he mua edelleen innoissaan.

Vähä yli kuukausi enää jäljellä työhönvalmennusta. Mulla on perjantaina väliarviointi työpaikalla, kiipulan ohjaajan ja työpaikan ohjaajan kanssa. Ei jännitä kyllä mitenkään, oon saanu nii hyvää palautetta koko ajan et tuskin mä nyt tässä muutamassa päivässä oon mitään radikaalia tehny. Toivon mukaan ainakaan.. heh.

Mulla oli tänää hammaslääkäri ja maanantaina oli lääkäri. Koska kaikki pitää hoitaa kuntoon ennen lähtöö. Ja multa pitää poistaa viisuri... yhyy. En kestä. En halua. Mutta pakko.
Maanantaina lääkärissä puhuttiin lääkityksestä ja lopetettiin yks lääke ja laskettiin toista. Että ei mulla enää kauhee montaa lääkettä oo. Jes. Voittaja fiilis.

En oikein tiedä mitä muuta kertoisin, koska ei oo mitään uutta tietoo au-pair asioista. Mun kämppä asiat selviytyy koko ajan kyllä ja selvitellään miten tässä edetään. Mun paras kaveri siis muuttaa mun kämppään siks aikaa kun oon poissa. Jotta voin palata tähän samaan asuntoon sit ku palaan. Ja se asia on hoidossa ainakin suurimmaks osaks.

Olin tänään siis töissä ensin aamulla ja sit menin iltapäivällä hammaslääkäriin. Menin jo 8 tänään vaikka normaalisti meen vasta 9. Koska lähin aikasemmin ku normaalisti. Huomenna taas 9 töihin. Mikä on vähän kurjaa tässä hommassa on se, että oon ollu tuolla nyt vajaa 7kk ja lapset alkaa vasta nyt tavallaan lämpeen mulle ja lähden kuukauden päästä. On siis osa lapsista ollu ihan kiinni mussa jo muutaman kuukauden mut nyt oon huomannu parin viime viikon aikana et melkein kaikki lapset on lämmenny mulle. Et jos he on pihalla ku tuun tai lähden niin mua vastaan juoksee noin 10 lasta halaamaan mua. Mikä on todella suloista ja ihanaa. Ja tänään yks lapsi sano mulle että ´´Suvi on paras päikyntäti´´, tuli niin hyvä mieli tosta kommentista.

Mä toivon että ne au-pair perheen lapset lämpenee mulle nopeemmin kun 7kk... koska oon siellä kuitenkin vaan sen 12kk (onhan se tietty enemmän mitä tuun oleen tuolla päikyssä). Mutta mä oon niitten kahen lapset kanssa 24/7 melkein. Ja tuolla päikyssä olin alunperin vaan 3 päivää viikossa 6h päivässä, nyt oon sen 4 päivää ja 6h päivässä. Et onhan se päivän enemmän ku ennen. Mut kuitenkin. Nii toivon et ne lapset lämpenee mulle nopeemmin. Ja saan heihin yhteyden ja et tullaan toimeen. Eikä he oo mitää vaikeita tapauksia. En kyllä usko, että ovat. Mutta kuitenkin testaavat mua alussa.

Tästä tekstistä tulikin pitempi mitä odotin, koska ei mulla ollu oikeesti alussa mitää kerrottavaa. Mutta hyvä, että sainkin sepitettyä jotain tähän.
MUTTA 9 VIIKKOO LÄHTÖÖN!!! APUA! Aika menee tosi nopeesti. En tiä miten saan hoidettua kaiken ajallaan.. Tulee joku viikon loppu paniikki sit. Sitä odotellessa. :D

This is the sign I´ve been looking for

Herra jestas... nyt on vuosi 2018 ja oon kirjottanu viimeks vajaa vuosi sitten.. Mihin se aika katoaa ja siis rehellisesti oon unohtanu tän blogin ihan kokonaan. MUTTA mulla on oikeesti hyvää kerrottavaa!!

Mulla menee tosi hyvin! Luin mun kaikki vanhat tekstit äsken ja ei morjens.. oon kyllä ollu niin toivoton aina välillä ja niin mustavalkonen. Voi sitä nuoruutta.. Mutta niin mulla menee tosi hyvin. Mulla ei oo masennusta eikä ahdistusta enää melkein ollenkaan. Ahdistusta on aina välillä mutta masennusta ei oo ollenkaan. Syömishäiriötäkää ei enää oo (mutta oon lihonu ihan vitusti ja haluan laihtua 15kg kyllä mahdollisimman pian). Mulla on edelleen lääkitys mutta sitä ollaan lopettamassa. Terapia loppuu tän kuun loppuun. Mä alan oikeesti paraneen, mitä mä en uskonu ikinä tapahtuvan. Voisin itkee onnesta.

Mä myös aloitin sen työkokeilun josta puhuin viime postauksessa. Aloitin sen marraskuun lopussa ja oon siellä edelleen. Oon siis päiväkodissa töissä ja oon siellä vielä 20.7 asti. Oon tykänny ihan hirveesti. Oon siellä 4 päivää viikossa, aluks olin 3 päivää viikossa mutta se nostettiin huhtikuussa 4 päivään. Ja oon jaksanu tosi hyvin. :)

!!!!JA SUURIN UUTINEN!!!

MÄ OLEN LÄHDÖSSÄ AU-PAIRIKS ELOKUUSSA! Luin mun tekstejä ja puhuin yhessä tekstissä au-pairiks lähdöstä ja se tais olla 2013.. Ja NYT mä oon oikeesti lähdössä! Kuka olis uskonu?? En mä ainakaan :D Mutta tosiaan olen lähdössä 15.8 Sveitsiin au-pairiks amerikkalaiseen perheeseen. Heillä on kaksi lasta 2-ja 5-vuotiaat tyttö ja poika. Niin ihania lapsia kyllä. Oon jutellu heille muutaman kerran skypessä. Odotan kyllä lähtöä kuin kuuta nousevaa. Vaikka se myös jännittää ja pelottaa. Mutta olen kyllä todella innoissani. Enkä jaksaisi odottaa elokuuhun, haluan lähteä nyt heti.

Ajattelin tehdä tästä blogista au-pair blogin. Että kirjoittaisin tänne mitä vuoden aikana tapahtuu. Muutan tämän nimen ja ulkoasun ettei tämä ole näin synkkä ja masentunut. haha. Mutta tosiaan jos haluat seurata au-pair vuottani Sveitsissä niin jää seuraamaan! Yritän päivittää tätä suht.aktiivisesti. :)

EDIT: Nyt on ulkoasu muutettu ja nimi vaihdettu. JA poistin kaikki vanhat tekstit. Tästä on hyvä lähteä liikkeelle!